Ruudulle ilmestyvät tutut kasvot kun etähoitaja Ritva Ala-Mattinen ottaa tietokoneellaan yhteyden päivän ensimmäiseen asiakkaaseen. Hän ohjaa videokuvan avulla ikääntynyttä muistisairasta ottamaan jääkaapista ruoan, lämmittämään sen mikrossa ja syömään. Samalla kuulostellaan vointia ja kysellään kuulumisia. Tällä periaatteella hoituvat myös usean muun Järvi-Pohjanmaan kotihoidon asiakkaan ruokailut, verensokerin mittaukset sekä insuliinipistot. Hoitaja seuraa ja ohjaa tarvittaessa.
– Puheluiden lisäksi seuraan sensoreiden avulla asiakkaiden kotona pärjäämistä, on puheluiden suunnittelua, palavereita, yhteistyötä ja neuvontaa muiden kotihoidon tiimiläisten ja omaisten kanssa, Ala-Mattinen luettelee päivänsä sisältöä.
Hoidollisten toimenpiteiden jälkeen onkin aika klikata auki seuraava tapaaminen. Ritva Ala-Mattinen vetää kaksi kertaa viikossa ryhmätoimintaa videoyhteydellä. Ryhmävideopuhelussa yhteiseen hetkeen ruudun äärelle voi kerätä isomman joukon asiakkaita. Ala-Mattinen suunnittelee jokaiselle kokoontumiskerralle oman ohjelmansa: runonlausuntaa, musiikkituokiota tai virtuaalimatkoja. Nyt tehdään materiaalipankista hankittujen kuvien avulla matka entisajan kauppaan. Ostoslistalle kertyy ainakin sokuria, makosia, tupakkia ja kahavia.
– Tässä saa käyttää luovuutta! Voin ohjata tapaamisia kotoa, kotihoidon toimistolta tai sitten voin lähteä heidän kanssa virtuaalimatkalle katsomaan tätä meidän kaunista luontoa. Ei ole kahta samanlaista päivää, Ala-Mattinen hehkuttaa.
Etähoito mahdollisti paluun osatyökyvyttömyyseläkkeeltä
Ala-Mattisen äänestä kuulee, että hän nauttii työstään. Etähoito on mahdollistanut hänellekin aivan toisenlaisen työuran, kuin miltä pari vuotta sitten näytti. Yli 30 vuotta hoitotyötä paiskinut Ala-Mattinen oli sairastunut eikä hän enää voinut tehdä raskasta vuorotyötään täydellä työajalla. Lopulta hän oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä 60% työpanoksella. Alan vaihto näytti vääjäämättömältä ja Ala-Mattinen lähti suorittamaan mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkintoa. Opintojen ollessa loppusuoralla hänelle tarjottiin etähoitajan vakanssia. Paikka oli aivan uusi.
– Kukaan ei oikein osannut sanoa mikä se työnkuva oikeasti olisi, mutta rohkeasti lähdin siihen mukaan. Olen päässyt hyödyntämään esimerkiksi muistihoitajakoulutusta ja muuta osaamistani. 30-vuotisesta urastani on suuri etu ja hyöty: tiedän mitä kotihoidon työ ja millaisia asiakkaita meillä on, nyt jälleen täyttä työpäivää tekevä Ala-Mattinen hymyilee.
Onnistumisesta hän antaa kiitosta lähiesimiesten tuelle sekä kotihoidon teknologiasta vastaavalle Suvanto Carelle. Viikoittaisissa Teams-palavereissa on saanut kysyä apua ja antaa palautetta. Vaikka omaiset suhtautuvat etähoitoon pääasiassa hyvin, ymmärrettävää vastarintaa on aiheuttanut huoli fyysisten käyntien vähenemisestä. Huolta on hälventänyt etähoivan kiistattomat etuudet: laitteiden ansiosta myös omaisille pystytään antamaan kattava tieto ikääntyneen tilasta. Videoyhteyden avulla kaukana asuvat läheiset pystyvät osallistumaan ikääntyneen elämään paljon kiinteämällä tavalla. Omaiset voivat soitella videopuheluita, lähettää kuvaa lapsista ja lapsenlapsista omissa touhuissaan. Näistä hetkistä ikääntyneen nauttivat suunnattomasti.
– Näin korona-aikaan etua on myös siitä, ettei etäyhteydessä tarvitse pitää kasvomaskia, Ala-Mattinen vinkkaa.
Ritva Ala-Mattinen näkee etähoidon selvänä tulevaisuuden hoitokeinona. Järvi-Pohjanmaalla pilottihankkeita aloitettu etähoito jatkuu nyt osana kotihoidon peruspalveluita. Hyvää palautetta etähoidosta viedään eteenpäin. Paljon puhuvaa on se, että Ala-Mattinen toivoo ikääntyessään pääsevänsä itsekin nauttimaan etähoivasta.
– Kun minä olen vanha niin minäkin toivoisin että minulle soitellaan! Ala-Mattinen nauraa.
